Maneesin rakennus on ollut työn alla muutaman kuukauden ajan ja nyt alkaa olla valmista. Tähän laitoin aluksi kuvia maneesin valaistuksen testauksesta Schleich-hevosilla. Oikeasti maneesi on mitoitettu huopahevosilleni. Siksi reunalaudoitus on näille pikkuhevosille liian korkea. Matalammalla laudoituksella tällainen maneesi sopii myös Schleicheille. Kyseessä on siis maneesin nurkkaus, ei koko maneesi sentään. ;)

Maneesi on rakennettu vanerista ja pohja on finnfoam-eristelevyä, jota on helppo muotoilla. Pintaan olen liimannut sileää luonnonhiekkaa. Maalasin tosin finnfoamin ensin pohjamaalilla harmaaksi, koska alunperin foami on keltaista. Tein vasaralla pieniä "monttuja" maneesin pohjaan kavionjälkiä jäljittelemään. Reunalaudat ovat Bilteman sytykkeitä. Laitan myöhemmin kuvia maneesista kokonaisuudessaan, kun se on täysin valmis.

Tässä on Schleich-friisiläinen.

 

Sekä musta Lipizzavarsa.

 

Hannoverinhevostamma ratsastajineen.

 

 

 

Lipizzaori ja ratsastaja. Tässä valaistus on jo aika luonnollinen.

Kulmissa ei oikaista...

 

 

 

Olen ollut lähes kaksi kuukautta käymättä omissa(kaan) blogeissani. Kiitos kaikille teille jotka viitsitte vierailla ja kommentoida mm. täällä Veeran tallissa. Minulla on ollut periaatteena käydä vastavierailulla kaikkien kommentin jättäneiden blogeissa. Valitettavasti en ole viime aikoina pystynyt siihen. Muutimme joulun alla ensimmäiseen omaan kotiimme ja nettiyhteys oli poikki yli kuukauden. Nyt pahimmat kiireet alkavat olla ohi ja olen innostunut askartelustakin jälleen kuukausien tauon jälkeen, osittain uuden askarteluhuoneenikin ansiosta.

Tässä ovat viimeinkin ne ohjastajat, joita olen valmistanut koko viime vuoden, osa osalta. Esimerkiksi vaatteiden teko vei monta päivää, vaikka tein kaikki samoilla kaavoilla. Liimailin niihin selkäpuolelle koristekuvioita, harmi kun ei ollut kuvia niistä tähän hätään. Kengät esittelin jo aikaisemmin ja kypärät on tehty samaan aikaan ratsastuskypärien kanssa.

Minulta on kyselty ihmisten teko-ohjeita. En ole ennättänyt sellaisia edes suunnittelemaan. Yritän vähän selittää nukkien valmistamista tässä. Päät ja kädet olen tehnyt  ihonvärisestä Fimosta, vartalot piipunrassista ja puutikuista (kuten huopahevosten jalat). Vartalot päällystin kankaasta ompelemalla ja täytin vanulla. Vaatteisiin piirsin yhdet kaavat ja ompelin ne yhdistellen eri kankaita. Mallia katsoin raviaiheisista lehtikuvista. Kapeat raidat vaatteissa olen liimannut (kuten housujen sivuraidat). Ihmisen voi kyllä tehdä ihan millä tavalla kukin haluaa, ja mikä on helpointa. En varmaan edes osaisi näiden tekoa tarkemmin neuvoa, koska siitä on jo aikaa kun olen ihmisiä valmistanut.

Nukkien hiukset ovat villalankaa, turkista ja nukentukkaa. Kun laitoin nukeille kengät jalkaan, ne alkoivat pysyä itsestään pystyssä. Muuten ei tällaisia kuvia olisi saanut edes otettua. ;) 

 

Yksilökuvat kaikista.

 

 

 

Ja tässä poniajokkiensa kanssa.

 

 

 

Näille pitäisi vielä tehdä raviradanpätkä ja kiinnittää ne siihen kilpailutilanteeseen. Rakenteilla on myös maneesi, josta luultavasti luvassa kuvia seuraavaksi.

Näitä on tehty kauan. Mutta viimeinkin ne ovat esittelyvalmiita: raviponien valjaat. Vielä niistä puuttuvat ne potkuremmit, jotka luultavasti ovat sitten siinä valmiissa diodraamassa. Näille pitää tehdä vielä se raviratakin, jonne ne asetellaan kilpailuasemiinsa.

Tässä on kuvia kolmen ponin varusteista. Neljännestä ei ollut vielä kuvia, luulin ottaneeni, mutta ei löytynyt mistään. Valjaiden hihnat ovat nahkaa/ keinonahkaa ( ohjat ), ja metalliosat rautalankaa. Ihmeen hidasta oli kaikkien näiden pienten varusteiden valmistus; pelkkien suitsien teko vei kokonaisen päivän. Nämäkin valjaat olen tehnyt jo puolisen vuotta sitten. Työtunteja on kulunut lukematon määrä, mutta lopputulokseen olen ihan tyytyväinen. Monesti olen joutunut tekemään osat uusiksi, kun niistä ei tullut täsmälleen oikeanlaisia. Siinä varmaankin syy, miksi askarteluni eivät edisty eikä aika riitä kuin suunnitteluun. :(

 

 

 

 

 

 

Näissä kärryissä on nyt myös ne jalkalenkit ohjastajalle, vaikka eivät näy kuvissa hyvin. Ovat ruskeaa rautalankaa. Seuraavaksi pitänee laittaa kuvia ohjastajista.

Koska raviponien ohjastajille oli tehtävä kypäriä, tuli samalla tehtyä myös ratsastuskypäriä eläinkauppaa varten, sekä seuraavaa minitallia silmällä pitäen. Monta yritelmää meni roskiin, ennenkuin kypärän muoto alkoi hahmottua. Eivät olleet mitään helppoja ja nopeita tehtäviä, vaikka pieniä ovatkin.

Kypärien "kuori" on liimattu kananmunakennosta leikatuista osista ja päällä on kangasta. Sisävuoren tein  ohuesta silkkimäisestä kankaasta. Hihnat ovat nahkaa ja "metalliosat" foliota. Liima on töhrinyt kypärien kangasta ja näkyy varsinkin tummissa kypärissä. Näyttävät valmiiksi kuluneilta.

 

 

 

 

 

 

 

Näistä nukenpäistä tulee myöhemmin asukkaita seuraavaan nukketalooni ja he liittyvät myös tuleviin talliprojekteihini. Nyt heiltä puuttuvat vielä hiuksetkin, mutta kelpasivat kypärämalleiksi. Olen tehnyt päät ( sekä jalat ja kädet)  Cernit-massasta ja nukke-Fimosta.  Edessä oleva pää on Cernittiä ja takana on Fimo-pää.

 

Tein muutamia satulahuopia seuraavaa talliani ja hevosvarusteliikettä varten. Nämä on tehty joskus kesällä. Kun keksisin helpon ja nopean tavan tehdä satuloita, niin tekisin niitäkin lisää. Syyslomaviikon olin vapaalla ja sain valmiiksi neljä uunia/hellaa nukkekoteja varten. Minulle ei näköjään riitä 1 tai 2 vapaapäivää askarteluun, vaan pitää olla vähintään viikko, ennen kuin mitään saan aikaiseksi. Tulevaisuudessa toivottavasti myös vapaat lisääntyvät pitkien työpäivien vastapainoksi. Olisi ihanaa välillä harrastaa näitä minejäkin.

 

 

 

 

 

Alla on aikoja sitten rautalangasta ja Fimosta tehtyjä kuolaimia, joista en saanut otettua lähikuvaa. Liian paksuja niistä kuitenkin tuli, jopa huopahevoselle, mutta olkoot vaikka rekvisiittana hevostarvikekaupassa sitten aikanaan.

 

 

Raviponiprojektini on lähes valmis, onhan sitä tehtykin jo 1,5 vuotta. Kuvia on jo otettu, mutta ne ovat vielä kamerassa odottamassa siirtämistä. En ole jaksanut siihen ryhtyä.

Nämä kuvat ravi/ratsastuskengistä olin onneksi laittanut tänne jo aikoja sitten, että tulevat joskus julkaistua. Ihailen Lottea ja hänen upeita kenkiään. Sain häneltä vähän vinkkejä kenkien tekoon ja yritin sitten itsekin. Ensimmäiset kalossit ovat niin kamalat, etten niitä tohdi edes näyttää, ja nämäkin kolmet jalkineet olivat niin kovan työn takana, ettei heti viitsi lisää tehdä. Mustissa kengissä nahkakin on kovin ruttuista. Pohjat olen tehnyt paksusta pahvista ja maalannut.

Nämä tulevat siis poniohjastajille. Ratsastustarvikekauppaani vartenhan pitäisi tehdä monenlaista saapasta ja kenkää, mutta näiden työläys vähän hillitsee intoa. Loten taitavuus on kyllä vertaansa vailla, niin paljon kenkiä hän on valmistanut.

Muutkin poniravitarvikkeet, kuten kypärät, ajoasut, ponien valjaat, ym., ovat olleet yllättävän hitaita ja hankalia tehdä. Aluksi ajattelin, että teenpä tässä pienen kuvauksen poniraveista; vain neljä valjakkoa ohjastajineen, ikään kuin sivuprojektina. Työn määrä ja vaativuus ovat olleet odottamattomia. Kunhan saan niille vielä pätkän ravirataa tehtyä, niin voin huokaista. Tästä on muodostunut isotöisin kaikista rakennusprojekteistani.  Pian pääsen ehkä rakentamaan uutta 1:12-nukketaloani, johon olen huonekaluja jo tehnyt läjän. Samaan taloon tulee sekin ratsastus/eläintarvikeliike sekä sisustustavarakauppa...suuret ainakin ovat suunnitelmat.

 

 

 

 

 

 

 

Tämän shetlanninponitamman "nahkan" ompelin jo vuosi sitten kesällä mökkeilyn ohessa, mutta vasta nyt keksin sille tarkoituksen. Yhtenä yksittäisenä vapaapäivänä otin ja ompelin sille varsan huopatilkuista.

Varsalla on kapeasta puunoksasta tehdyt kaviot, ja jalkojen sisällä on piipunrassia, jotta ne taipuvat, samoin päässä ja kaulassa. Jouhina on neulahuovutettua punaruskeaa villaa. Noin ohuet jalat olivat todelliset haasteet ommella, ja erittäin pieniä pistoja pitikin tehdä, että pysyvät kasassa. Silminä ovat aikaisemmin tekemäni (ulkonevat)  Fimosilmät. Tamman turpaan olen liimannut huovasta leikaamaani "pölyä".

Vein ponit laitumelle heinäkuisena hellepäivänä. Tässä pieni kuvasarja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Varsan selän valkea läikkä on ommeltu jälkeenpäin. Kuvassa näkyvät myös puukaviot.

Tänne Veeran talliin liittyviä juttuja olen tehnyt jo monia, esittelen niitä tässä syksyn aikana lisää.

 

Kuten olette varmaan huomanneetkin, olen muuttanut blogieni ulkoasua hieman. Vihdoinkin se tuli tehtyä, monta vuotta sitä on jo suunniteltu. Kun ei ole ollut aikaa aloittaa.

Kovin hiljaista on muutenkin blogeissani ollut, ja se johtuu työni vaatimuksista. Esimerkkinä viime viikkojen työt: 15 pv töitä, kaksi yksittäistä vapaapäivää. Askartele siinä sitten mitään. :/  Jotakin pientä olen silti näpertänyt niinä lyhyinä vapaahetkinäni.

Veeran tallin kuvaksi valitsin yhden näistä kesäkuussa ottamistani niittykuvista.  Päästin hepat laitumelle aurinkoisena kesäpäivänä. Tämä nurmialue oli parempi ympäristö kesäkuvaukseen kuin luonnonsuojelualueen kuivat kalliot. Aiemmat kärrykuvat ovat myös täällä otettuja.

 

 

 

 

 

 

Urheilukentän pituushyppypaikalla kokeilin kenttäkuvausta, jos joskus kuvaan ratsastustuntia hiekkakentällä. Heinät ovat ison näköisiä heppoihin verrattuna, mutta hiekka on sopivan pienijyväistä.

 

 

 

Kun viimeinkin sain kärryvaljaat valmiiksi, lähdin lämpimän kesäpäivän kunniaksi kärryajelulle liinakolla suomenhevostammallani. Tamma on valmistunut vuosi sitten ja on "vanhaa mallia" eli jalat eivät taivu tuon enempää. Kärryt ovat viime syksynä tehdyt, ja kuvauspaikkana on puisto kerrostalojen välissä.

Hyppäsin välillä alas kärryiltä ottamaan kuvia. ;)

Länget ovat puuta, pehmusteena nahkaa. Kuolaimet ovat ruskeaa rautalankaa (Sinooperi), ja väliin on pujotettu kultainen helmi.

 

 

Kärryissä on kyydissä kolme kahvisäkkiä, joiden mallin otin kotoa vanhoista kahvisäkeistä. Eivät näy selvästi näissä kuvissa valitettavasti.

Aurinko paistoi mukavasti, tuli mieleen entisajat heinäpellolla, kun kesäisin oli AINA lämmintä...

 

Valjaat on tehty liimaamalla n. 2mm levyisistä nahkasuikaleista, sekä ruskeasta rautalangasta väännetyistä renkaista ja soljista. Ihan kaikkia hihnoja ei näissä valjaissa ole, mitä oikeissa työvaljaissa pitäisi olla. Valokuvan perusteella olen nämä valjaat valmistanut.

Suomenhevoset ovat niin suloisia, että niitä pitäisi tehdä pari lisääkin, kun ehtisi. Raviponeilla on jo kaikki varusteet ja valjaat. Ohjastajilta puuttuu enää kypärät ja kengät. Ehkäpä JO tänä kesänä saan niistä kuvia laitettua. Tuossa puiston lähellä olisi hieno paikka ravien kuvaukseen.

 

Minulla on tapana muuttaa tekemiäni kaavoja hieman jokaisen hevoseni kohdalla ja tavallaan "jalostaa" niitä sekä korjata virheitä. Näiden alla olevien hevosten kaavoja on minulta kyselty jo aikaa sitten. Vasta nyt olen saanut jonkinmoiset ohjeet valmiiksi. Linkki ohjeisiin löytyy alinna olevasta kuvasta.

Olen hieman havainnollistanut taipuvien jalkojen tekovaiheitakin näissä kaavoissa (2-sivuiset kaavat). Ohjeiden mukainen hevonen on noin 13 cm korkea ja rodultaan muistuttaa puoliveristä. Nämä hevoset on samalla kaavalla tehtyjä, mutta silti valkea on raskasrakenteisempi.  Kahta täysin samanlaista hevosta ei siis välttämättä ohjeillakaan valmistu.

 

 

http://public.fotki.com/Linjuri/ohjeita/ohjeita/

 

Tämä poniraviprojekti on ollut tekeillä jo vuoden ajan, ja nyt se on ehkä puolessa välissä menossa. Sain kärryt valmiiksi jokunen viikko sitten.

Kärrien runko on Tiimarin alumiinilankaa, jota on helppo muotoilla. Olen yhdistänyt osat rautalangalla, ja liitos jäi aika paksuksi. Maalasin kaikki neljät kärryt emalimaaleilla. Pyörät ovat 1mm muovilevyä (valokuvakehyksen "lasia"), jonka olen hionut sameaksi hiekkapaperilla. Kumi on halkaistua sähköjohtoa, josta olen poistanut kuparisäikeet ja liimannut halkeaman kohdalta muovilevyyn kiinni. Istuin on tekonahkalla päällystettyä puuta, jossa pehmusteena vaahtomuovia. Aisojen päissä on sähköteippiä ohuena suikaleena kierrettynä.

Vielä puuttuvat valjaat sekä ohjastajat, joista on jo osia valmiina.

 

 

 

 

Tässä muut kärryt, näyttävät kylläkin lajitelmalta silmälaseja.

 

 

Tein samalla kaavalla toisenkin hevosen. Tästä tuli jotenkin kevytrakenteisempi.

Tämäkin on huopaa, kaviot puuta ja harjakset turkista. En ole tyytyväinen tähän turkikseen, se ei oikein asetu harjaksi. Muutakaan ei ollut laittaa tälle hevoselle. Täytynee jatkaa etsimistä.

 

 

 

 

 

 

Kokeilin neulahuovutusta kimon hevosen tekemiseen, ja tällainen polle syntyi. Itse hevosen runko on ommeltu valkoisesta huovasta, harmaat "sotkut" ovat huovutusvillaa. Harja ja häntä ovat turkiksesta tehtyjä. Kaviot olen sahannut metsästä löytyneestä kelopuunpalasta. Siinä on tarvittavaa värivaihtelua kavioihin. En ole oikein tyytyväinen valmiisiin silmiin, joita olen ostanut. Siksi tein "omat silmät" Fimosta ja rautalangasta ja maalasin emalimaaleilla. Hevoselle ei oikein sovi pyöreä silmä, vaan paremmin sellainen mantelinmuotoinen, soikea. Hevosilla on mielestäni niin kauniit silmät, että piti yrittää jäljitellä niitä.

Riimu on mustaa nahkaa, ja riimunvarsi narua (kauluspaidan paketista).  Minulla on pari projektisuunnitelmaa tänne tallimaailmaan liittyen mielessäni.  Keskeneräiset raviponit pitäisi vaan saada valmiiksi ensin. En aina malta pysyä suunnitelmissa, siitä on tämäkin kuvien hevonen todisteena.

 

 

 

 

 

 

Hevosen jalkoja voi taivuttaa jonkin verran, pystyssä pysymisen rajoissa. :) (Tai joku pitää hännästä kiinni.)

 

 

 

Reen ohjeet olivatkin esitelty tuossa aikaisemmin, ja tähän laitoin muutaman kuvan valmiista reestä ja valjaista. Länget ovat 4mm vaneria, maalattu mustaksi. Valjaat ovat aitoa nahkaa, soljet ja renkaat rautalankaa. Ajo-ohjat on leikattu nahasta. Kuolaimena rautalankaympyrä ja helmi. Valjaiden malli on lainattu kotipaikkani vanhoista työhevosen valjaista. Nämä valjaat ovat hieman erilaiset kuin aikaisemmissa ohjeissani, hihnoja on eri määrä, mutta kuvissa se toivottavasti näkyy.

 

 

 

 

 

Luokkivaljastus on vaikea näyttää valokuvissa, mutta nuo rahkeet (nahkalenkit längissä) pitää pujottaa tietyllä tavalla, jotta luokki pysyy pystyssä ja aisat suorassa. Monesti sain nämäkin asetella, ennenkuin alkoivat pysyä.

 

Tekemissäni ohjeissa reen osat ovat yhtenäiset. Tässä omassa versiossani olen tehnyt sivuosat bambutikun pätkistä. Se oli niin hankalaa, etten laittanut sitä ohjeeseen ollenkaan, koska yksittäisistä osista reki on helpompi koota. Jalasten ja reen välissä on alumiinilankaa (Tiimari), josta on helppo taivutella kaaria. Kaarten kiinnitys onkin vaikeampaa, ja painoin pienet U:n muotoiset rautalanka-aspit pitämään niitä kiinni reen pohjassa. Puutikuistakin nuo kaaret voi tehdä, liimaamalla pysyvät paremmin. Jalaksiin kaiversin varovasti kolot kaarien päille, mutta pysyminen on aika huonoa. Rekeä pitää käsitellä tosi varoen.

Aisakoukut näkyvät kuvassa, ne ovat rautalankaa. Etu- ja takalevyt ovat ohutta 1mm vaneria, ja tässä mallissa takalevy on kaareva. Viimeistelin reunat ohuilla puuliuskoilla, joita sahatessa jää tähteeksi.

 

 

 

 

Luokki on tehtu 4mm vanerista ja maalattu mustaksi. Aisat ovat paksua grillitikkua. Musta setolokka on keinonahkaa. Tyynyt on täytetty vanulla. Ohjaslenkit ovat rautalangasta ja maalattu kultamaalilla.

 

Setolokan kello on halkaistu puuhelmi, joka on pujotettu rautalankaan pienten helmien kanssa. Kokonaisuus on maalattu kultamaalilla  ja liimattu setolokkaan. Ohjaslenkkien ympärillä on kullanväristä metallilevyä. Vyö on koristenauhaa ja nahkaa, se ei valitettavasti näy näissä kuvissa, joulukuvassa se on hevosen yllä.

Raviponeilla ovat kärryt lähes valmiit, joten niistäkin tullee kuvia kevään aikana.

 

 

Lukijoiden pyynnöstä olen laatinut ohjeet ja kaavat sekä kärryihin että rekeen. Alla olevat kuvat ovat linkkejä ohjeisiin. Yritin tehdä kaavoista mahdollisimman selkeät. Valjastuksesta en ennättänyt enempää ohjeita tekemään tällä kertaa. Jokainen voi soveltaa ohjeita makunsa mukaan, kaavat ovat vain suuntaa antavia.  Tein nämä ohjeet kiireen keskellä, joten en tiedä kuinka paljon niissä on virheitä. :)

Raviponit odottavat vielä viimeistelyään. Sillä aikaa ovat valmistuneet nämä kärryt. Aina tulee tehtyä kaikkea muuta, kuin mitä pitäisi... Mallin näin Laura Ashleyn kuvastosta. Aluksi suunnittelin tekeväni tavanomaisemmat ns.lantakärryt, mutta tämä hienostuneempi malli vaikutti paremmalta. Oikeastaan nämäkin kuuluisivat Perinnepirttiin, mutta ovat mittakaavaltaan isommat. Vanhojen hevostyövälineiden sarjaan kuitenkin kuuluvat.
Kärryt on tehty neliörimasta, jäätelötikusta, 4mm vanerista, bambu- ja grillitikuista, sekä eripaksuisista pyörörimoista. Aisoina ovat syömäpuikot, ja jousina & koristeina rautalankaa.
Kärryjä vetämään tulee huopahevonen, kunhan valjaat valmistuvat.




Muutama kuva yksityiskohdista.

 Shetlanninponilauman käyttötarkoitus paljastuu: niistä tulee raviponeja. Viime keväänä Mikkelin poniraveissa sain ajatuksen tehdä tilannekuvauksen pikkuponien ravikilpailusta. Kuvassa silat ponien valjastukseen. Aika paljon vielä puuttuu, mm. kärryt, ohjastajat ja loput varusteet. Jonkinlainen pohjakin on tehtävä, pätkä ravirataa.
 Silat on tehty mustasta nahasta. Metalliosat rautalankaa.



Kuvissa aisan kiinnitysmenetelmä silavaljaisiin. Aisat ovat alumiinilankaa (Tiimari).





Shettiksen teko-ohjeita on kyselty. Tässäpä niihin linkki. Sieltä löytyy yksivärisen ja kirjavan ponin kaavat.

 Viime kirjoituksessa kerroin tekeväni shetlanninponeihin liittyvää pienoismallia. Kesän kuluessa valmistuivat projektini ensimmäiset osat, ponit. Kuvissa pienet huopashettikset laiduntavat luonnonpuiston maisemissa, se on osoittautunut hyväksi kuvauspaikaksi. Poneissa on havaittavissa pientä tuotekehittelyä, mm. kaviot on tehty puusta.
 Tämän kirjavan ponin sauma näkyy alemmassa kuvassa. Valo on armoton saumoille. : /





Hiirakko shettis. Jalkoihin ja runkoon olen pistellyt mustaa villaa neulahuovuttamalla.


Vaaleanrautias poni, jolla letti otsatukassa.





Tummanrautias shettis. Jaloista näkyy, että on ommeltu ulkopuolelta. Ohut huopa ei olisi kestänyt kääntämistä ompelun jälkeen, niinpä ratkaisin ongelman ompelemalla jalat viimeiseksi, ja liimaamalla kaviot huopaan kiinni. Jaloissa on myös taipuvat nivelet.





Kaikki ponit metsäniityllä.





Tässä vielä Santra-poni, joka on matkustanut uuteen kotiinsa, aidon esikuvansa luo, n. viikko sitten.

 Huutokauppa päättyi maanantaina ja hevonen myytiin hintaan 23,20e. Lopullinen hinta yllätti minut iloisesti, koska hintavarauskin oli vain 5e. Heppa on nyt muuttanut hyvään kotiin uuden omistajansa luo.
 Tässä syksyn aikana on luvassa shetlanninponeihin liittyviä askarteluja, niistä kuvia myöhemmin. Niiden innoittajana on tallissani asuva pieni ja sympaattinen karvakasa Mide-poni. Koska päiväni kuluvat enimmäkseen linja-auton ratissa, en ehdi kovin usein blogejani päivittämään. Kiitokset silti kaikille kävijöille! Kyllä tännekin taas JOSKUS jotain uutta tulee... :)